Katamari Damacy

Eilen kävimme ensin syömässä, sitten keilaamassa ja loppuillan vietimme Hiden (Yun poikaystävä) kämpillä videopelejä pelaillen. Hidellä ja hänen kämppiksillään on asunnossaan yksi huone omistettu pelaamiselle, huoneessa on pari sohvaa, pöytä, PlayStation 2 ja jumalattoman iso televisio.

Pelasimme illan aikana mm. Taiko: Drum Masteria ja Time Crisis II:a, molempia luonnollisesti asiaankuuluvilla ohjaimilla. Pelasimme myös jotain peliä, jossa neljä pelaajaa pystyi samaan aikaan kilpailemaan erilaisissa minipeleissä. Illan, ja todennäköisesti myös tähänastisen elämäni, oudoin peli oli kuitenkin Katamari Damacy (japaniksi).

Kuningas, jolla on punainen iho, muttei housuja, antaa pienelle hiiren näköiselle otukselle tehtävän ja tarrapallon. Otus alkaa pyörittämään tarrapalloa edessään. Ensin tarrapalloon tarttuu vain pienimmät esineet, kuten roskat. Vähitellen pallo kuitenkin kasvaa ja yhä isommat esineet alkavat tarttua siihen. Ensin koirat, sitten postilaatikot ja polkupyörät, ihmiset, autot, puut ja lopulta pilvenpiirtäjät, pilvet ja saaret.

Siinäpä se peli sitten oikeastaan onkin. Pieni hiiri pyörittää erilaisissa kentissä tarrapalloa, joka koko ajan kasvaa ja kerää yhä isompia asioita itseensä. Kuulostaa järjettömältä ja sitä se ehdottomasti onkin. Mutta ah-niin-hulvatonta. Nauroin lähes koko pelin ajan, ja minä en edes itse sitä pelannut, katsoin vain vierestä. Ei moista peliä voi keksiä kuin japanilainen mielikuvitus.

Jos minä joskus ostan PlayStation 2:n, hankin kyllä ehdottomasti Katamari Damacynkin.