Päivitystiedonanto
Olen jälleen palannut hengissä ja jotensakin hyvissä voimissa Kitamiin, mutta muiden blogien lukeminen, sähköpostit ja yleinen ihmisten kanssa verkoitse tapahtunut viestiminen veivät jälleen tauon jälkeen kovin paljon aikaa, joten joudun siirtämään (huomiseen, noin 7 tunnin päästä olevaan tenttiin vedoten) pidemmän ja tarkemman tapahtumainkulkuselostuksen tekemisen myöhempään ajankohtaan.
Sillä välin voitte olla lukematta seuraavaa entryäni, jonka tuon julki nyt siksi, että tahdon kirjoittaa sen muistiin vielä, kun pystyn edes jollain tavalla saamaan selvää silloisesta käsialastani. Ollessanne lukematta seuraavaa tekstiä, voitte olla ottamatta huomioon sitä, että se ei ole kirjoitettu koko yön valvoneena ja seuraavana päivänä sinällään mielenkiintoista, mutta japaniksi tapahtunutta paneelikeskustelua seuraten.
Sillä välin voitte olla lukematta seuraavaa entryäni, jonka tuon julki nyt siksi, että tahdon kirjoittaa sen muistiin vielä, kun pystyn edes jollain tavalla saamaan selvää silloisesta käsialastani. Ollessanne lukematta seuraavaa tekstiä, voitte olla ottamatta huomioon sitä, että se ei ole kirjoitettu koko yön valvoneena ja seuraavana päivänä sinällään mielenkiintoista, mutta japaniksi tapahtunutta paneelikeskustelua seuraten.
kirjoitettu klo 19:52
Kommentit:
Jos olisin lukenut sen seuraavan entryn niin olisin voinut pitääkin sitä mielenkiintoisena. Ihmisten tajunnanvirtaa on oikeestaan mahdoton seurata ellei voi myös nähdä ja kuulla kaikkea mitä ympärillä tapahtuu. Ja ellei tiedä ihmisen henkilökohtaisia vaikuttimia. Kuitenkin jos olisin sen lukenut voisin kuvitella huomioivani kuinka hyvin sie oot voinu kirjottaa asiat ylös ilman että se on kauheasti sotkenu sitä siun ajatusaaltoa. Jotta saisin paremman kuvan siitä mitä en lukenu niin kysynkin että katoitko sie koko ajan mitä sie kirjotit vai kirjotitko enimmäkseen sokkona?
Hommahan meni niin, että kun puolikuolleena nuokuin siinä tuolissani, niin aloin kirjoittamaan jotain ihan vain pysyäkseni hereillä. Tajusin, ettei se toimi, joten aloitin tajunnanvirran.
Pääasiassa kai mie aina katson sitä mitä kirjoitan, mutta tuossa tilassa vähemmän kuin normaalisti. Pyrin pitämään kynän ja ajatuksen liikkeessä koko ajan, mutta kuten voi huomata, ei se kynä aina jaksanut pysyä mukana. Sitten kun pää notkahti alaspäin nukahtamisen rajamailla, havahduin aina sen verran, että saatoin jatkaa kynän liikuttamistakin. Ajatuksen yleinen kulku kuitenkin oli siinä vaiheessa niin hidasta, että kynäkin pysyi melko hyvin mukana.
Lähetä kommentti
<< Alkuun