Hö, ei se ollu pienentyny yhtään
Oikeastaan päinvastoin. Nyt, kun kaupunkia näki huomattavasti enemmän ja lähempää, niin tajuaa kuinka järjettömän iso se oikeasti on. Kävimme hämmästelemässä Tokion suuruutta myös pilvenpiirtäjien näköalatasanteilta käsin. Puistojen läikittämä talomeri jatkui silmänkantamattomiin joka suuntaan.
Kuljimme pääasiassa kävellen, mikä tietenkin on paras tapa nähdä oikeasti kaupunkia, eikä vain metro- tai juna-asemien ympäristöä. Vain pisimmät ja välttämättömimmät matkat kuljimme julkisilla kulkuvälineillä. Kuljettua matkaa on tietenkin kovin vaikea arvioida pelkästä kartasta, varsinkin, kun reitti oli harvoin täysin suoraviivainen. Arvioisin kuitenkin, että päivittäin kävelemämme matka on jossain 10 ja 20 kilometrin välissä.
Jalat olivat melko rikki ensimmäisen päivän jälkeen, mutta tottuivat reissuiluun vähitellen. Viimeisinä päivinä jalkojen mahdollista kipua ei enää huomannutkaan, sillä selkä vei kaiken kivulle liikenevän huomioajan.
Hostellista piti poistua joka päivä kello yhdeksään mennessä, joten päivät olivat pitkiä. Sain unta joka yö 7-8 tuntia, mutta siitä huolimatta matkaväsymys alkoi näkyä (kaikissa) loppupuolella. Aurinko paistoi viisi ensimmäistä päivää ja lämpötila oli joka päivä reilusti yli 20 astetta (lämpömittarin puutteen takia tarkkoja lukuja on jälleen mahdotonta kertoa). Viisi päivää helteessä kantamusten kanssa käveleminen vie mehut aika tehokkaasti, pitkistä yöunista huolimatta. Viimeisenä päivänä satoi, mutta sekään ei mieltä latistanut.
Kuvia otin kaikkiaan noin 800. Reissun alussa otin kuvia hieman harkitummin, sillä pelkäsin muistikorttitilan loppuvan vielä kesken. Joitain selkeästi epäonnistuneita kuvia poistin jo suoraan kamerasta, mutta vielä olisi nuo noin 750 kuvaa tuossa järjesteltävänä. Harmikseni (mutta kenties teidän onneksi) valitettavan moni niistäkin on tärähtänyt tai jotenkin muuten epäonnistunut, joten saa nähdä kuinka monta lopulta nettiin asti saan.
Kirjoittelen tässä taas tarkemmin kunkin päivän (tai kaupunginosan) selostuksen, kunhan vain ehdin. Viimeisimmät entryt saattavat venähtää jopa loppuviikolle.
Kuljimme pääasiassa kävellen, mikä tietenkin on paras tapa nähdä oikeasti kaupunkia, eikä vain metro- tai juna-asemien ympäristöä. Vain pisimmät ja välttämättömimmät matkat kuljimme julkisilla kulkuvälineillä. Kuljettua matkaa on tietenkin kovin vaikea arvioida pelkästä kartasta, varsinkin, kun reitti oli harvoin täysin suoraviivainen. Arvioisin kuitenkin, että päivittäin kävelemämme matka on jossain 10 ja 20 kilometrin välissä.
Jalat olivat melko rikki ensimmäisen päivän jälkeen, mutta tottuivat reissuiluun vähitellen. Viimeisinä päivinä jalkojen mahdollista kipua ei enää huomannutkaan, sillä selkä vei kaiken kivulle liikenevän huomioajan.
Hostellista piti poistua joka päivä kello yhdeksään mennessä, joten päivät olivat pitkiä. Sain unta joka yö 7-8 tuntia, mutta siitä huolimatta matkaväsymys alkoi näkyä (kaikissa) loppupuolella. Aurinko paistoi viisi ensimmäistä päivää ja lämpötila oli joka päivä reilusti yli 20 astetta (lämpömittarin puutteen takia tarkkoja lukuja on jälleen mahdotonta kertoa). Viisi päivää helteessä kantamusten kanssa käveleminen vie mehut aika tehokkaasti, pitkistä yöunista huolimatta. Viimeisenä päivänä satoi, mutta sekään ei mieltä latistanut.
Kuvia otin kaikkiaan noin 800. Reissun alussa otin kuvia hieman harkitummin, sillä pelkäsin muistikorttitilan loppuvan vielä kesken. Joitain selkeästi epäonnistuneita kuvia poistin jo suoraan kamerasta, mutta vielä olisi nuo noin 750 kuvaa tuossa järjesteltävänä. Harmikseni (mutta kenties teidän onneksi) valitettavan moni niistäkin on tärähtänyt tai jotenkin muuten epäonnistunut, joten saa nähdä kuinka monta lopulta nettiin asti saan.
Kirjoittelen tässä taas tarkemmin kunkin päivän (tai kaupunginosan) selostuksen, kunhan vain ehdin. Viimeisimmät entryt saattavat venähtää jopa loppuviikolle.
kirjoitettu klo 12:13
Kommentit:
Makeita kuvia, paljon! Siitä
tykkeen, paljon :) Kiitos
HIENOJA KUVIA!
Olen fanisi. Kokoa niistä kirja ja vie kustantajalle!
(Sain juuri viestin Helsingissä asuvalta tädiltäni, että hän on kaivanut kaupoista yo-lahjakseni valokuvakirjan Harajukun tytöistä ja pojista).
Kopioin joskus nuo Harajukun kuvasi ja teetän ne itselleni. Mutta, olisi kivaa, jos antaisit luvankin ;)
Miten sait nuoret asettumaan niin hienoihin asentoihin? (se ihana surullinen katanaan nojaaja.. jne..) Räpsitkö kuvia huomaamatta vai kysyitkö saatko ottaa? Vai kumpaakin?
Röyhelöpäivänvarjotyttö on IHANA!!
Se katanaannojaaja oli hetkeä aikaisemmin poseerannut kaverinsa kanssa muutamalle kameralle ja tuossa se sitten lepää pitkän seisomisen jälkeen..
Muutamalta kysyin luvan, mutta kyllästyin, kun kukaan muukaan ei lupia kysellyt. Silta oli siis täynnä turisteja ja muita kuvanottajia, joille nuoret (välillä) poseerasivat. Minä otin kuvia sieltä mistä ehdin ja sain.
Se (mustapukuinen) päivänvarjotyttökuva on miustakin paras kuva niistä..
Harmi, että kamera oli jossain ihimemoodissa ja kaikki kuvat on tommosia sinisiä.
Ja ole hyvä, kopioi pois. :)
Noi kuvat saa muokattua aika simppelisti pois tuosta sinisyydestä... kokeilin yhtä paint shopilla (photo shop on toisella koneella) ja homma hoitui kädenkäänteessä...
Ihania noi kuvat... Mahtava kun kuvaat kaiken... saadaan myö sit täällä kotosuomessa ihailla kun on niin kaunista ja silti niin suurta cityä siellä... *huokaus*
Miitu's favourite in this set of pics: Kuva jossa on amiraaliolutta... ja ihan vaan siks ku siin vieressä on jotain pandapulloja... niiiiiin söpöj et mieki alkasin alkoholistiks jos sellasia myytäis täälläpäin!
Minun taidot ei riitä sitä sinisyyttä sieltä poistamaan, eikä miulla mitään ohjelmiakaan ole moiseen operaation.. :(
Mie voisin noita workkiä jos tahdot... vaikka noi on kyl toisaalta kivoja tolleenkin...
Voisihan se olla kiva nähdä kuvat oikeissa väreissäänkin, mutta olkoot nuo nyt ainakin tuolla galleriassa, ei jaksa alkaa vaihtamaan niitä.. :)
Lähetä kommentti
<< Alkuun