keskiviikkona, heinäkuuta 06, 2005

Vuorokausirytmin heilahtelua

Mukavasti on ollut tekemistä tässä viime päivinä. Ei kiire, mutta paljon tekemistä. Pitääpä sitten seuraavallakin kerralla tylsyyden ilmaantuessa muistaa valittaa asiasta, niin eipä ole ainakaan viikkoon tylsää. Itsestähän se kuitenkin lopulta on tylsyyskin kyllä kiinni.

Maanantaisen vuodatuksen (joku voisi luonnehtia sitä tekotaiteelliseksi paskaksi, mutta minä tiedän mihin tuntemuksiin se perustuu ja mitä se yrittää kuvata, joten en sitä itse voi siksi sanoa) venähdettyä ja nukkumaanmenon siirryttyä aamuviiteen, en tietenkään päässyt tiistaina puoli yhdentoista luennoille. Ajattelin, että on mukavampi nukkua sängyssä kuin koulun liian pienessä ja kovassa pulpetissa. Liikunnantunteja varten nousin ihan ylöskin, mutta totesin kelin ulkona liian vastenmieliseksi (eilen ja tänään on hieman sadellut) ja painuin takaisin pehkuihin.

Illemmalla oli vuorossa jälleen International Coffee Hour, tällä kertaa aiheena oli Puolan ja Suomen esittelyt, joten pääsimme Mikan kanssa venyttämään kielitaitomme äärimmilleen yrittäessämme selittää jääkauden aiheuttamaa vuorien puutetta ja Suomen arvonlisäverokäytäntöä. Mukavaa oli ja yleisökin tuntui olleen aiheesta kiinnostunut.

Kahvitunnin jälkeen jatkoimme iltaa julian ja parin japanilaisen kanssa katsomalla elokuvan ja leikkimällä tähtisädetikuilla. Kävin sitten vielä ennen kahtatoista palauttamassa erääntyvät DVD-lainat.

Myöhäinen herätys aiheutti uniongelmia illalla, joten katsoin leffan. Se taas viivytti jälleen nukkumaanmenoa ja edelleen herätystä tänä aamuna. En siis mennyt aamun tekoäly-luennoille, vaan nukuin iltapäiväkahteen. Se taas aiheuttanee nukahtamisvaikeuksia jälleen tänä iltana.

Kommentit:

06 heinäkuuta, 2005 13:57
Anonymous Anonyymi sanoi...

Olipa oikeastaan peräti mukavaa vastailla ihmisten kysymyksiin Suomesta, vaikka koen julkisen esiintymisen vastenmieliseksi. Ja kysymyksiä tulikin miltei loputtomiin, kahdenkymmenen paikkeilla. Aratani-sensei kuvaili tapahtumaa todennäköisesti onnistuneimmaksi Coffee Houriksi koskaan. Kysymystulva olisi tuskin edes loppunut koskaan, jollemme olisi pistäneet salmiakkia ja Fazerin suklaata kiertoon. Nämä tukkivat japanilaisten suut tehokkaasti ;)

 
06 heinäkuuta, 2005 19:05
Blogger Ainu sanoi...

Juu.. Atte. Se oli niin tekotaiteellista etten lukenut sitä loppuun (mikä on hyvin harvinaista).

Mitä japanilaiset tykkäsivät salmiakista?
Fazer varmaan maistui..

 
07 heinäkuuta, 2005 07:51
Blogger Ephief sanoi...

Suklaa toki maistui, täällähän kauppojen hyllyt notkollaan suklaita. Salmiakki sen sijaan ei kerännyt kovin montaa kannattajaa tai ihastunutta kommenttia. "Pitävätkö suomalaiset todella tätä hyvänä?" -kysymys sen sijaan kuultiin.

 
07 heinäkuuta, 2005 10:03
Blogger /mek sanoi...

Nyt puolitoista vuosikymmentä olen tarjoillut paikallisille salmiakkia. Aika pian oppi pitämään paperia saatavilla, nopeimmiten kun se tulee suusta takaisin sekunneissa.

Tähän mennessä tasan yksi on tykännyt ja halunnut lisää. Kaverin tuntevat ovat kommentoineet, että "se nyt on muutenkin hullu". ;-)

Viime vuonna tuli kuuleman mukaan telkkarista ohjelma, johon oli koottu maailman pahimman makuisia asioita. Arvasitte jo, mukana oli salmiakki.

 
07 heinäkuuta, 2005 10:33
Anonymous Anonyymi sanoi...

Sillon ku olin ausseissa niin meidän kaa asu japanilainen tyttö... se tykkäs salmiakista... tai sit se vain söi sitä ystävällisyyttään... jos muut japanilaiset on luonteeltaan puoletkaan siitä hymyn määrästä mitä se oli... hitsi, mikä sen tytön nimi oli?!

Haleja sinnepäin... miulla on vähän kirittävää näissä siun jutuissa ku oon ollu pari päivää poissa maisemista...

 

Lähetä kommentti

<< Alkuun