Niin sitä minun piti vielä sanoa, että...
Kun nyt raapaisin pintaa Japanin minulle hieman ikävämmästä puolesta, niin otetaan samointein vielä kuopaisu syvemmälle. Seuraavat asiat eivät tietenkään ole sinällään mitään elämän ja kuoleman kysymyksiä, mutta päivittäin ne kuitenkin muistuttavat minua Suomen ja Japanin eroista.
Hammasharjat. Japanilaiset hammasharjat ovat noin suomalaisten lastenhammasharjojen kokoisia, eikä niissä ole mitään hienoja ikeniä puhdistavia ja kieltä raaputtavia harjaksia tai kumiosia, mihin tietenkin kullalla päällystetty suuni oli Suomessa ehtinyt tottua. Vaikka minä nyt en niitä erikoisharjaksia niin tarvitsekaan, niin saisi hammasharjalla nyt olla sen verran kokoa, että se pysyy kädessä ja puhdistaa useampaa kuin yhtä hammasta kerrallaan.
Hammastahnat. Olen tähän mennessä löytänyt kaupoista tasan yhden hammastahnamerkin, joka sisältää xylitolia (vaikka xylitolipurukumia on kyllä hyvin tarjolla). Edes fluori olisi bonusta, miellyttävästä mausta puhumattakaan.
Hilseshampoot. Kitamin isoimmasta "apteekista" (eli kaupasta, jossa myydään pesuaineita ja muita kemikaleja, meikkejä, lääkkeitä jne.) löysin yhden hilseshampoomerkin ja sekään ei tunnu oikein toimivan. Ehkä pääni on liian tottunut Head & Shouldersiin.
Deodorantit. Samaisessa isoimmassa kaupassa oli (miehille) tarjolla noin kaksi eri tuoksua. Ei roll-oneja.
Nenäliinat. Isoista, paksuista, kestävistä ja kaikkinensa hyvälaatuisista nenäliinoista ei olla kuultukaan, tarjolla on vain jenkkityylisiä "Kleenex"-paketteja. Kerran taittamalla ja hieman varovaisemmin niistämällä ne kuitenkin saattavat kestää jopa yhden niistokerran.
Tiskiharjat. Ai mitkä? Täällä astiat pestään pesusienellä, joten vähänkään pinttyneempää likaa saa tosissaan hinkata pois astioista. Aika äkkiä sitä kuitenkin oppi huuhtelemaan asiat heti käytön jälkeen, joten harvemmin sitä likaa enää niihin ehtii pinttyäkään.
Pesuaineiden teho. Ehkä 100 jenin kaupan pesuaineet eivät ole yhtä laadukkaita kuin jotkut toiset (kalliimmat) pesuaineet, mutta jotenkin luulen, että Fairyn puhdistustehoon japanilaisilla tiskiaineilla tuskin koskaan päästään. Rasvatahrat tuntuvat olevan kovin hankalia tapauksia myös pyykinpesuaineille.
Hammasharjat. Japanilaiset hammasharjat ovat noin suomalaisten lastenhammasharjojen kokoisia, eikä niissä ole mitään hienoja ikeniä puhdistavia ja kieltä raaputtavia harjaksia tai kumiosia, mihin tietenkin kullalla päällystetty suuni oli Suomessa ehtinyt tottua. Vaikka minä nyt en niitä erikoisharjaksia niin tarvitsekaan, niin saisi hammasharjalla nyt olla sen verran kokoa, että se pysyy kädessä ja puhdistaa useampaa kuin yhtä hammasta kerrallaan.
Hammastahnat. Olen tähän mennessä löytänyt kaupoista tasan yhden hammastahnamerkin, joka sisältää xylitolia (vaikka xylitolipurukumia on kyllä hyvin tarjolla). Edes fluori olisi bonusta, miellyttävästä mausta puhumattakaan.
Hilseshampoot. Kitamin isoimmasta "apteekista" (eli kaupasta, jossa myydään pesuaineita ja muita kemikaleja, meikkejä, lääkkeitä jne.) löysin yhden hilseshampoomerkin ja sekään ei tunnu oikein toimivan. Ehkä pääni on liian tottunut Head & Shouldersiin.
Deodorantit. Samaisessa isoimmassa kaupassa oli (miehille) tarjolla noin kaksi eri tuoksua. Ei roll-oneja.
Nenäliinat. Isoista, paksuista, kestävistä ja kaikkinensa hyvälaatuisista nenäliinoista ei olla kuultukaan, tarjolla on vain jenkkityylisiä "Kleenex"-paketteja. Kerran taittamalla ja hieman varovaisemmin niistämällä ne kuitenkin saattavat kestää jopa yhden niistokerran.
Tiskiharjat. Ai mitkä? Täällä astiat pestään pesusienellä, joten vähänkään pinttyneempää likaa saa tosissaan hinkata pois astioista. Aika äkkiä sitä kuitenkin oppi huuhtelemaan asiat heti käytön jälkeen, joten harvemmin sitä likaa enää niihin ehtii pinttyäkään.
Pesuaineiden teho. Ehkä 100 jenin kaupan pesuaineet eivät ole yhtä laadukkaita kuin jotkut toiset (kalliimmat) pesuaineet, mutta jotenkin luulen, että Fairyn puhdistustehoon japanilaisilla tiskiaineilla tuskin koskaan päästään. Rasvatahrat tuntuvat olevan kovin hankalia tapauksia myös pyykinpesuaineille.
kirjoitettu klo 10:34
Kommentit:
Toisaalta, eipä Japanissa tarvitse niistä "kliinekseistä" maksaakaan. Yleensä (ainakin Chibassa) riittää että kävelee linja-autoaseman läpi, niin laukkuun ehtii kertyä 5-6 pakettia niitä mainosnessuja.
Ainakin hammasharjoja on täällä kaupungissa kaikkia kansainvälisiä merkkejä ja kokoja ja normaalien kaupasta ostettujen pesuaineiden tehosta ei kannata puhua samana päivänä kun menee auton lähelle. Muuten lähtee maalit mukana.
Kantsii käyttää kangasnenäliinaa, niinhän japanilaislapset koulussakin. Katso, se on ekologista! Dödöongelman ymmärrän. Olen ollut siinä käsityksessä, että japanilaiset eivät hikoile, ainakaan haisten!
Totta, nenäliinojen taskupaketeista en olekaan vielä maksanut yhtään mitään, vaikka niitä kuluu ainakin pari viikossa (käytän niitä niin harvoin kuin mahdollista, ts. kun ei muuta paperia ole tarjolla, esim. kämpillä minulla on niitä isoja "pöytäpakkauksia").
Minulla kun on joku mikälie yliherkkyys kaikkea kohtaan, niin niistän päivittäin, koko vuoden, nyt keväällä/alkukesästä vielä tavallista enemmän siitepölyn takia, puhumattakaan pienoisesta flunssasta, joka tässä on pari päivää vaivannut. Käytän keskivertohenkilöön verrattuna "hieman" enemmän nenäliinoja.
Kangasnenäliina ois sinällään pop, mutta niitäkin pitäisi olla matkassa ainakin se kaksi joka päivä.. :P
Kullan arvoista tietoa!!!
Kiitos taas näistä matkakertomuksistasi ja muista kirjoituksistasi.
Olenkin miettinyt tuota sopeutumista, kulttuurishokkia ja muita "henkisen puolen juttuja".
Vähitellen rupeaa myös hahmottumaan, mitä pitää pakata kasapäin mukaan 2 vuoden tarpeisiin, ennen kuin Suomen lomalle pääsee... (no, onneksi postipaketit kulkee...).
ELi, dödöjä... kunnon hammastahnaa.. tiskiharja...
*Mitenköhän on vihloville hampaille tarkoitetut tuotteet?? Löytyykö? No, niitäkin sata kiloa mukaan ;)
*Mites tuo pyyheliina politiikka? Aikaisemman lukemani perusteella niitä saa etsiä kiven alta???
*Kuis liinavaatteet? Pitääkö Suomesta raahata kunnon pussilakanat, vai löytyykö vastaavan laatuisia Japanista?
*Olen kuullut, että siellä on "reikä lattiassa tyyppisiä vessoja". Kuulemma länsimaisiakin löytyy, mutta missä määrin?
Tässä ny muutama kysymys... oottakaas kun tää alkaa vähän kyseleen.
LC
P.s. Onko tietoo kuin paljon se adapteri maksaa, joka muuttaa tietsikan töpselin jaaapppanin pistokkeisiin sopivaksi?
* En ole vihlovien hampaiden hammastahnoja edes yrittänyt etsiä, kun en itse moisia käytä, joten en oikeastaan tiedä. (Eikö se vihlominen johdu rei'istä, jolloin periaatteessa mikä tahansa hampaiden kuntoa parantava hammastahna kelpaa?)
* Eiköhän täältä kunnollisia pyyhkeitäkin löydy, jos oikeista paikoista etsii. Tokiossa ollessamme yritin vain löytää mahdollisimman halpaa kuivaamiseen soveltuvaa kangaspalaa ja koska tiesin, että 100 jenin kaupoissa moisia on, niin etsin sitten 100 jenin kauppaa.
* Kyllä täällä liinavaatteitakin on. Ne eivät ole samanlaisia kuin suomessa, välttämättä, mutta toimivia japanilaisissa sängyissä.
* Olen törmännyt keskimäärin useammin länsimaiseen vessaan kuin reikään lattiassa, mutta se riippuu vähän mistä etsii. Esimerkiksi kaupungilla olevat yleiset vessat ovat ehkä useammin japanilaistyylisiä, mutta esimerkiksi sitten yritysten rakennuksissa olevat vessat sisältävät yleensä molemmat vaihtoehdot.
Pääsääntönä voidaan kai pitää sitä, että jos samassa vessassa on useampi "pönttö", on tarjolla molemmat vaihtoehdot, jos vessassa on vain yksi "pönttö", on länsimaisen vessan kohtaamisen mahdollisuuus noin 50%.
Isompaan hätään olen tähän asti aina löytänyt länsimaisen vessan. Ja kokemukseni rajoittuvat tietenkin vain mistenvessoihin :)
* Se minulle riittävä adapteri (joka muuttaa vain virtajohdon "piikit" toisenlaiseksi) maksoi alle 300 jeniä. Tuukan mainitsema, muuntajana toimiva adapteri taisi maksaa 10 000 jeniä. Katsokaa siitä tietokoneenne virtajohdossa olevasta mötikästä mitä volttimääriä se hyväksyy, niin tiedätte mitä tarvitsette.
Minulla siinä lukee:
INPUT: 100-240V (~ 1.5A), 50-60 Hz
Kiitti vastauksista!
Joo, just sellasta piikit toisenlaiseksi muuttavaa muuntajaa tarkoitin. Käsitykseni mukaan kaikki, ainakin uudempien kannettavien muuntajat sopivat maahan kuin maahan,, eli se tuleva läppärinikin lienee sellainen.
Käväsin euromuuntimessa laskemassa tuon adapterin hinnan euroiksi. Hih! Ei oo ainakaan hinnalla pilattu.
Voisin vaik ostaa sulta sen adapterin, kun oot palannut tänne koto Suomeen. Ilmeisesti asustelemme kutakuinkin samassa kaupungin osassa kuin sääkin (jos muistan blogin alkumerkinnät oikein..?), joten kauppojen teko ei olisi hankalaa, jos vaan siitä raatsit luopua.
Näin ei heti Tokyoon päästyä tarvii lähteä etsimään ko. laitetta. (Ja varmistuu, että tulee varmasti oikeanlainen).
By the way... Kyllä hampaat voi vihloa myös jos ien on pikkasen vetäytynyt, eli kylmä ja kuuma pääsee kontaktiin hammaskaulan kanssa ikenen rajassa. Kyllä muuten jätskin syöminen sattuu jos ei oo sensodynella pessyt hampaitaan.
Tapaan ens viikonloppuna mun ex-rehtorin, joka on ollut nyt 6 vuotta Japanissa lähetystyössä. Todennäköisesti saatan törmätä yhteen vanhaan koulutoveriinikin.
Odotan tapaamista innolla, sillä en oo heihin pahemmin yhteyttä pidellyt. Nyt pääsee oikein livenä tenttaamaan elämisen ihanuudesta ja kurjuudesta siellä kaukana nousevan auringon maassa.
LC
Särkylääkkeitä täältä ei saa; ibuprofeiinia on 150 mg tabletteina mutta niihin on lätkitty sekaan kaikkea muutakin kuten esim. kofeiinia. Panadolia tai vastaava ei ole ollenkaan.
Niin ja Auran sinappia ;-).
No enpähän minä sillä adapterilla maha mitään Suomessa tehdä, että joutaahan tuo.
Juu, voin lisätä vielä muutaman tuohon listaan:
1) Japanilaisissa vessoissa on harvoin saippuaa! Muutenkin vessakulttuuri on kummalista, kaikki japanilaiset eivät pese käsiään ollenkaan, tai vain hulauttavat vettä kädelle ja lähtevät. Lisäksi usein käsipaperi on korvattu naurettavan ohuella vessapaperilla, joka muuten itse käytössä repeää AINA rullasta ottaessa. Lisäksi se on käytännössä taitettava nelinkerroin. Kahdeksankertaiseksi taitettuna vessapaperi vastaa Nessun nenäliinaa.
2) Englannin kielen osaamattomuus on alkanut vähitellen raastaa aivokuorta. Okei, olen opiskellut japania kaksi vuotta, mutta puhun silti sitä paljon paremmin kuin keskiverto japanilainen englantia.. Ja suurin osa on sitä opiskellut jotain 7 vuoden paikkeilla. Sanojen lausuminen on naurettavan huonoa, kielioppi hakusessa, tms yms jne.
Opiskelijoiden taidottomuuden vielä ymmärtää, mutta kun englannin opettajienkin kielitaito on täällä välttävää.. Minut pyydettiin jollekin yläasteelle kertomaan Suomesta, ja kun kysyin kyseisen koulun opettajalta käykö englanti, vastaus oli vaivautunut "nihongode.. onegaishimasu." Ei -ttu. Muutenkin tämän opettajan englannin kielisen puheen tuottaminen oli varsin tuskaista. Jos opettajat ovat tätä tasoa, niin miettikääpä miten oppilaat.
3) Kotona olevalla keittiön korvikkeella on vaikeaa valmistaa mitään siedettävää ruokaa itse. Kaikki suomalaiset lempparini ovat mahdottomia asuntolan tarjoamalla surkealla "induktio-lämmittimellä".
Loput rasittavat asiat ovat sitten luokkaa tekopyhä pokkailu ja kimittävät naisäänet kuulutuksissa, lässyttävä J-Pop tms.. Hetkittäin ärsyttäviä. Hieno ja mielenkiintoinen maa muuten kyllä.
Mitä tekopyhä pokkailu tarkoittaa?
Japsipop voi kyllä käydä ärsyttäväksi..
Olen minäkin 9,5 vuotta peruskoulussa ja lukiossa saksaa lukenut, mutta osaanko mitään? En. Ehkä Saksassa palautuis mieleen..
Ainu:
Tarkoitin lähinnä japanilaisen kohteliaisuuden toisinaan täydellistä pinnallisuutta. Vastapainoksi ihmisille on usein helppo puhua, ja jutun aihettahan riittää.
Ja kielestä vielä: pistän pääni pantiksi sen puolesta että osaat Saksaa monin verroin paremmin kuin keskiverto japanilainen englantia. Vaikka japanilainen osaisikin englannin kielen tietyn sanan, he ovat oppineet lausumaan ja kirjoittamaan sen omalla katakana-merkeillään, joten usein sitä ei edes puheesta tunnista.
Muistui tässä vielä mieleen pari raastavaa asiaa:
Pankkiautomaatit menevät melkein aina kiinni viideltä, jonka jälkeen ne ovat lukkojen takana. Lisäksi jos nostaa rahaa väärän pankin automaatista, menee lisäkorvaus. Ja jos nostaa pyhänä, sama juttu. WHYYYYyyy..
Television ohjelmatarjonta on vielä surkeampaa kuin Suomessa! Baseball on kuollettavan tylsää, leffat usein dubattu japaniksi (auuh..), ja lopusta tarjonnastakin leijonaosa on mautonta sähläystä. Eräskin ohjelmatyyppi on pelkästään sitä, että japanilaiset juoksevat eri ravintoloissa kokeillen ruokia, ja kommentoiden AINA joko "UMAI!!" tai "OISHII!!" (molemmat siis tarkoittavat herkullista).
Sori jos valitan liikaa, mutta onhan se hyvä tietää näistäkin =)
Niin, mutta siellä näytetään sumoo!
Lähetä kommentti
<< Alkuun